Ensimmäisen viikon kuulumisia

Toisena päivänä suunnattiin sitten heti Ikeaan ostamaan perustarvikkeita tänne huoneeseen. Oli pakko ostaa parempi peitto, sillä ekana yönä palelsi sen verran paljon, etten enää halunnut kärsiä. Ikeaan oli tosi helppo päästä vaihtamalla päärautatieasemalla bussiin 25. Kaikkea löytyi suhteellisen edullisesti paitsi pöytälamppu jäi ostamatta, kun ei ollut mtn työkaluja sen kokoamista varten. Täytyy muualta sitten etsiä. Päivä ehti venyä vähän pitkäksi kun vasta puoli kuuden aikaan ehdittiin syödä jotain kunnollista ja sen jälkeen ei sitten jaksanut enää mitään tehdä. 

Torstai olikin sitten ihan kaoottinen. Tavattiin tutor Rathausin edessä klo 10. Löydettiin oikealle pysäkille hyvin, mutta sitten piti kysyä, että mikä niistä taloista se oli. Pääovi oli nimittäin piilossa kulman takana. Siellä täyteltiin pari lappua kaupunkiin ilmottautumista varten ja jouduttiin odottaa tovi, että päästiin virkailijan luokse nimittäin ei oltu tehty ajanvarausta. Virkailija olikin sitten hieman vanhahko mies, joka puhui murretta. Hän jutteli myös ääneen omalle koneelleensa samalla kun täytti meidän tietoja. Saatiin hommat hoidettua ja täytettäväksi jäi vielä Immakulationbescheinigung. Sillä saa sitten kaupungilta 30 e lähtiessä takaisin 99 eurosta. 

Sieltä suunnattiin sitten pankkiin. Minä ja Mari jouduttiin valitettavasti varaamaan ajat vasta seuraavalle päivälle, vaikkei ihan ymmärretty, miksei meitä olisi voitu palvella heti, sillä pankissa ei ollut muita asiakkaita. Korttia ei saisi kuitenkaan heti vaan vasta ensi viikolla ja siihen asti pitäisi pärjäillä käteisellä, mikä latisti shoppailuintoa. Toki voisi Visa Electronilla nostaa automaatista rahaa, mutta siitä pitäisi sitten maksaa jotakin ylimääräistä. Suunnattiin vaan etsimään halpoja ruokapaikkoja ja kauppoja! Täällä ei mitkään kaupat ole sunnuntaisin auki.

Yksi laukku oli kyllä pakko ostaa, kun reppu painoi niin paljon

Mentiin vielä käymään AOKissa hakemassa Krankenversicherung- todistukset, jotka sai helposti  Eurooppalaista sairaanhoitokorttia näyttämällä. Tutor myös mainosti samalla kahden viikon päästä olevaa Shuttle Partya, joka on aika samanlainen tapahtuma kuin Appro. Pääsylippuranneke maksaa 6 euroa ja sitten voi kiertää tietyissä baareissa, joissa on kaikkea tapahtumaa. Aika hyvin oon jo oppinut täällä liikkumaan. Paikkojen nimet ei oo oikein vielä muistissa, mutta 11.4 tutorit järkkää opaskierroksen tärkeimmistä nähtävyyksistä niin eiköhän sen jälkeen muista paremmin.

Perjantaina oli sitten viikon kylmin päivä. Pankissa saatiin viimein tilit avattua ja sinne pitäisi nyt siirtää rahaa vuokraa varten. Sitten suunnattiin Studentenwerkiin Frau Kienastin luokse, joka on kuulemma yliopiston kiltein ihminen. Hän leimasi meijän vuokrasopimukset ja otti meijän tilitiedot vuokran ottoa varten. Käväistiin pikaisesti yliopiston ruokaloissa, jotka näytti aika samalta kuin Suomessakin. Suurin ero on varmaan vaan, että ruoka maksetaan opiskelijakortilla.

Sitten mentiin Marin ja Sallan kanssa ostamaan Prepaid-liittymät, joilla on halvempaa soitella täällä ja Suomeen. Kukaan meistä ei aiemmin sellaista ollut hankkinut niin oli pientä hässäkkää, mutta onneksi oli kiva myyjä, joka hämmästyi suuresti, kun sanoin että Suomessa ei juuri enää kellään ole lankapuhelimia. Sim-kortti piti ite netin kautta aktivoida ja odotella puolituntia, että se toimii. Puheaikaa voi sitten käydä eri paikoissa aina latailemassa.

Ihmeteltiin, miksi yhdessä kaupassa meijän kaikkien laukut piippaili. Hälyhän oli sitten paketoitu Prepaid liittymän muovipakkauksen sisälle. Onneksi kukaan ei reagoinut vai pitäisikö huolestua?

Nyt on muuten viralliset asiat hoidettu paitsi opiskelijakortti pitää vielä hakea. Loppuun vielä lisää kämppä kuvia:

Toivottavasti näitä saisi lainata!