Kursseja ja viinivaellusta

Niin viime viikon teemana oli siis tarkoitus olla kuntoilu- ja opiskeluviikko, mutta toisin kävi. Maanantaina iski kurkkukipu ja yskä, joten piti jättää urheilut välistä. Käväisin kuitenkin Erstimesse SoSe- tapahtumassa yliopistolla, jossa jaeltiin Unitütejä (Schultüte) ja Brownie-paloja. Yam! Olisi ollut myös vohveleita, mutta en jaksanut jäädä jonottamaan. Muuten messuilta ei löytynyt juuri mitään hyödyllistä tietoa vaihto-opiskelijoille.

Hihii, mitähän siellä sisällä on :D

Redbullia! Tarvitsisin kyllä ne siivet matkustelua varten :D

Kursseja kattelin vähän etukäteen jo Suomessa kesän opinto-oppaasta (Sommersemester: Vorlesungsverzeichnis). En voinut kuitenkaan päättää vielä silloin, mitä kursseja ottaisin, sillä vasta täällä selvisi, kuinka paljon niihin oli ilmottautunut. Mikäli kurssi oli täynnä, täytyi proffalle kirjoittaa sähköpostia, että mahtuisinko vielä mukaan. Minulle kävi tuuri, että toinen ilmottautuminen alkoi samana päivänä kuin sain tunnukset koneelle. Niillä toimivat myös sähköposti, tulostimet ja muut härvelit.

Kelaa varten tarvitsen 14 opintopistettä, mutta en halunnut ajatella pelkästään niitä vaan, mikä  olisi mielenkiintoista eikä liian haastavaa, mutta kuitenkin jotenkin hyödyllistä. En halua koko aikaa istua vain luentosaleissa, joten päädyin jättämään kirjallisuuskurssit pois. Ne olivat muutenkin jo niin täynnä paitsi Büchner-kurssi, jonne olisi pitänyt lukea koko hänen tuotantonsa ennen kurssin alkua. (EI KIITOS) Kaikilla kursseilla opetuskieli on saksa. Lopulta päädyin näihin: Systemstrukturen des Deutschen, Grundprobleme der Namenkunde, Online Kommunikation: Sprachwissenschaftliche Perspektiven ja GastStuBe.

Käväisin muutamana päivänä Mensassa (opiskelijaruokalassa). Siellä joutui ruuan lisäksi maksamaan erikseen juomasta, salaatista, jälkiruuista ja jopa leivästä. Pelkät aterioiden hinnat liikkuvat siinä  3-5 euron välillä. Toisessa ruokalassa tarjoittimia käytetään lautasina eli ruoka laitetaan suoraan niiden päälle. Ruuissa käytetään paljon enemmän suolaa ja rasvaa. Teki pahaa katsoa, kun eräs tyttö lisäsi vielä suolaa omiin ranskalaisiinsa. Salaattivaihtoehto on myös saatavilla, mutta yleensä siihenkin on lisätty jotain suolaista juustoa. Maito sisältää normaalisti 3,5% rasvaa. En halua kuitenkaan liikaa valittaa ruokien epäterveydellisyydestä, sillä ne ovat silti olleet maukkaita ja aina saa itse valita, mitä haluaa syödä.

Tuli sitten ekalla kerralla otettua kasvisvaihtoehto: perunagratiinia, mutta hyvää oli!

Ei edelleenkään mtn tietoa, oliko tuo pastaa vai perunaa? Jauhelihapihvin tunnistin :D

Viimein parsaa! Tässä kuva oudosta tarjottimesta..

Perjantaina oli jo vointi parempi, joten lähdin Weinwanderungille Randersackeriin. Kierreltiin viiniviljelysten keskellä ennen kun laskeuduttiin pieneen kylään. Oppaat ei ihan olleet kartalla, että minne piti mennä, joten kierrettiin vähän ympyrää ennen kun löydettiin oikea viinitila. Siellä saatiin sitten maistaa lasillinen paikallista viiniä.

Seuraavaksi tulossa postaus Strasbourgin viikonloppureissusta!

Nürnberg

Viime postaukseen en jaksanut enää kirjoittaa lauantain Nürnberg- retkestä. Aamulla huomasin pari minuuttia ennen bussin tuloa, että olin vielä kotona. Juoksin sitten kiireellä portaat ylös pysäkille, mikä ei ollut kauheen hyvä idea pienessä köhässä. Ulkona olikin yllättävän kylmä ja koko päivä palelutti hieman. Sallallekin oli tullut kiire eikä ehtinyt bussiin. Odoteltiin sitten Marin kanssa asemalla jonkin aikaa. Pyörittiin lippuautomaatin luona, johon yhtäkkiä tuli eräs saksalainen "Christine" kysymään, että minne ollaan menossa. Hän liittyi meijän matkaseuraan, vaikka jatkoikin Nürnbergistä Müncheniin. Saatiin halvemmat liput, vaikka paluumatkalla hävittiinkin sitten viis euroa, kun ei löydetty ketään takaisin päin tulevaa... 

Nürnbergin päärautatieasema

Mari oli tehnyt hienon listan paikoista, jossa voitaisiin käydä. Yhdessä päivässä ehdittiinkin ihan hyvin kierrellä, vaikka paljon jäi vielä näkemättä. Ensiksi suunnattiin etsimään karttaa ja syömään. Tarkoituksena oli maistaa nürnbergiläistä ruokaa, mutta ei millään löydetty kohtuuhintasta ravintolaa, joten päädyttiin Burger Kingiin ja johonkin toiseen pikaruokalaan. Jumpat here I come! Meitä neuvottiin menemään U-Bahnilla Bärenschanziin ja siitä kävelemään (Justimus :D) Justizpalastiin. Se ei kuitenkaan ollut yleisölle auki, mutta päästiin näkemään Memorium Nürnberger Prozesse - museo. Hirveän mielenkiintoista ja paljon sellaista tietoa, mitä koulun historiassa ei käsitelty.

Tuonne meijän piti mennä, mutta...

Justizpalast

Memorium Nürnberger Prozesse

Ajatuksia oikeudenkäynnistä

Sieltä matka jatkui kävellen kohti Germanisches Nationalmuseumia. Oli niin kylmä, että melkeen juostiin sinne :D Huomattiin Spielzeugmuseosta, että Kansallismuseossakin näyttelyssä oli lelut. Sisään olisi maksanut 5e opiskelijoilta, mut päätettiin olla menemättä. Museo oli nimittäin sen verran iso, että koko loppupäivä olisi kulunut siellä. Jatkettiin siis matkaa St. Lorenzin kirkkoon. Nähtiin samalla myös Ihmisoikeuksin katu (Straße der Menschenrechte). Kadulle on pystytetty tolppia ja jokaiseen niistä on kirjoitettu pykäliä ihmisoikeuksista sekä saksaksi että jollakin vieraalla kielellä. Valkoisia betonipylväitä on 27 ja lisäksi yksi puu edustaa kaikkia muita kieliä (esim. suomea), joita ei pylväissä lue. 

Oudot ikkunat...

Sisäänkäynti Ihmisoikeuksien kadulle

Straße der Menschenrechte

Kielipuu

Germanisches Nationalmuseum

Banaaniseinä!

St. Lorenzin kirkko

St. Lorenzin kirkko oli hieno. Kuvat eivät vaan hyvin onnistuneet, koska salamaa ei saanut käyttää. Ärsytti, kun joku saksalainen kuitenkin kuvasi salamalla ja teki mieli mennä sanomaan, että lueppas kieltokyltti. Loppupäivä kierreltiin sitten kaupoissa mitään ostamatta, sillä niissä ei tarvinnut palella. Paluumatka sujui myös hyvin, paitsi meinattiin jäädä hieman aikasemmalla asemalla pois, kun ei oltu seurattu pysäkkejä. Konduktööri oli onneksi mukava. 

Tutustumista, aurinkoa, GastStuBea, Shuttle partya...

Tällä viikolla on ollut lämmin! Yhdessä päivässä oli kaikkialla luonto muuttunut vihertäväksi. Tuntui, kuin olisi hypännyt kokonaan kevään ohi ja kesä oli alkanut. En valita yhtään, sillä en kauheasti pidä keväästä. Viikko alkoi uusien opiskelijoiden infotilaisuudella, josta ei ollut juuri hyötyä ulkomaalaisille opiskelijoille. Saatiin kuitenkin nähdä, ketkä täällä opettavat ja miten he kannustavat opiskelijoita suorittamaan opintonsa. Illalla suunnattiin Semesteranfangspartyihin Tiriliin, jossa ei kuitenkaan vielä alkuillasta ollut porukkaa, joten lähdimme aika nopeasti toiseen paikkaan. Vaikuttaa aika samanlaiselta kuin Suomessa, että ihmiset ilmestyvät vasta puolen yön aikoihin baareihin...

Tiistaina kävin pesemässä ekaa kertaa pyykkiä. Joku ihana asukas oli jättänyt koneeseeni kilon pesupulveria, joten sain aluksi siivota sen. Kertamaksu on 1,50e, joka on paljon siihen nähden, että Suomessa ei tarvinnut mitään maksaa. Pesu kesti reilun tunnin ja kuivaushuoneeseen sai jättää vaatteita kuivumaan. Sieltä tosin on joitakin vaatteita pöllitty, joten mitään kallista ei kannata ripustaa. Imuroin myös vähäsen ikivanhalla pölynimurilla, jota oli jo vähän teipattu. Illalla oli Party Raumilla tutustumisilta uusille ja vanhoille asukkaille. Tutorit kertoivat käytänteistä ja ihanasta Hausmeisterista, joka näkee aina, jos rikkoo jotakin sääntöä. 

Keskiviikkona alkoi ensimmäinen kurssi "GastStuBe". Se on suunnattu pelkästään ulkomaalaisille opiskelijoille. Ryhmässämme on paljon porukkaa sekä Euroopasta että Etelä-Koreasta ja muualta Aasiasta. Eka kerta meni tutustuessa ja tulevaa ohjelmaa läpi käydessä. Ainoa työ on esitelmän pitäminen, muuten tehdään erilaisia retkiä. Päätettiin sitten illasta käväistä Leo-Weis-"manteli"asuntolan bileissä, jossa innostuttiin alkuillasta pelaamaan bilistä. Muuten oli hauskaa, paitsi loppuillasta DJ innostui käyttämään savukonetta sen verran, että oli pakko lähteä. 

Torstaina oli viikon kuumin päivä. Käytiin viemässä Rathausiin "Immatrikulationsbescheinigung"-paperit, jotta saadaan kaupungilta lukukauden lopussa 33e takaisin. Sitten lähdettiin kiertelemään Main-joen toista puolta. Sattumalta löydettiin puutarhapolku, jota pitkin yritettiin kulkea ylös päin, jotta saataisiin ylhäältä kaupungista kuva. Ei kuitenkaan ehditty kuin puolet polusta kulkea, ennen kuin piti lähteä valmistautumaan Shuttle Partyihin. Se vaikutti samanlaiselta tapahtumalta kuin Appro, paitsi leimoja ei tarvinnut kerätä. Ranneke maksoi 6e, jolla pääsi ilmaiseksi sisään paikkoihin. Ei kyllä ihan tajuttu, miksi se piti ostaa, koska opiskelijat muutenkin täällä pääsevät ilmaiseksi ennen puolta yötä useampaan paikkaan. 

Tarkoituksena oli kiertää niin monta baaria, kuin vain ehtii, jotta tietää vähän tarjonnasta, mutta ehdittinkin sitten vain kahteen paikkaan. Toisessa paikassa oli nimittäin niin hyvät tarjoukset ja tavattiin saksalaisia, joten jumituttiin sinne. Maanantaisin siellä on teemana "Finnischer Abend", jossa olisi kiva käydä. Jossain vaiheessa päätettiin kuitenkin lähteä vielä käymään das Bootilla. Matkalla söin ensimmäisen Dönerin, joka oli niin iso, etten jaksanut sitä. Myöhästyttiin ilmaisesta Shuttle bussista, joka oli kyllä todella täynnä. Kävellessämme taksiasemalle törmättiin Partybussiin, jonka voi vuokrata käyttöönsä. Porukka siellä oli kuitenkin niin mukavaa, että pääsimme heidän kyydillä jatkopaikkaan. Paras ilta tähän mennessä.  

Ensi viikosta tulee sitten kuntoilu- ja opiskeluviikko! Loppuun vielä viikon kuvasaldoa:

Jo toinen häly... Kohta voisi perustaa oman hälytinliikkeen.

Tuolla ylhäällä haluttiin käydä! Festung Marienbergiin mennään myöhemmin..

Outo puu, joka oli täynnä reikiä

Tapahtui toisella viikolla..

Käytiin alkuviikosta International Officessa kirjautumassa yliopistoon. Sinne tarvitsi passin, sairasvakuutuksesta todistuksen (Krankenversicherung), passikuvan, hyväksymiskirjeen (Zulassungsbescheid) ja todistuksen lukukausimaksusta(Semesterbeitrag). Siellä täytettiin tietokoneella lomake henkilötiedoista ja mitä olin aiemmin opiskellut esim. milloin suoritin ylioppilastutkinnon. Otettiin myös sieltä mukaan kaiken maailman esitteitä ja lappusia tulevista tapahtumista. Parin päivän päästä sain sähköpostiin viestin, jossa piti aktivoida tunnukset. Sitten piti taas odotella 48h, että pääsi niitä käyttämään. Kävi kyllä hyvä tuuri, sillä ilmottautuminen kursseille avautui samana päivänä. Kursseista myöhemmin lisää.

Opiskelijakortti valmistukin yllättävän nopee(3pv), vaikka sanottiin, että ainakin viikon verran kestää. Se piti vielä käydä yliopistolla aktivoimassa ja lataamassa rahaa. Nyt pääsen viimein ilmaiseksi matkustamaan busseilla! Mukavaa postiakin oon tällä viikolla saanut. Ensin tuli ensin pin-koodi pankkikorttiin ja parin päivän päästä itse kortti. Nyt pääsen shoppailemaan! Sitten kotoolta sain ison paketin, jossa oli mm. iso pakkaus puuroa. Onneksi postimies tuli samaan aikaan, kun olin itse lähdössä, ettei pakettia tarvinnut mistään hakea.  

Vihdoin se on minulla! :)

MEGAPAKETTI kotoolta!

Paljon hienompi kortti kuin Visa Electron..

Kierreltiin kaupungilla, josta löysin 4 eurolla Langenscheidin, joka muutoin maksaisi 15e! Täällä saattaa kadulla törmätä vaikka mihin. Yhtenä päivänä nähtiin katusoittaja, joka oli raahannut flyygelin kadulle. Samana päivänä taidettiin törmätä myös kahteen polttariporukkaan, joista toisessa sulhanen oli laitettu myymään pieniä pulloja, joten oli pakko auttaa häntä ja ostaa niistä yksi. Jonakin päivänä kaduilla heilui paljon tyyppejä uutiskameroiden kanssa, mutta ei oikein saatu selville, mitä he kuvasivat. 

Super löytö!

Ainakin tällä soittajalla riitti yleisöä!

Torstaina mentiin kaupunkikierrokselle, jota ei pitäneetkään tutorit vaan kolme vanhempaa tyyppiä. En tiiä, oliko ne ihan oppaita vai yliopiston henkilökuntaa. Ennen kierrosta meitä kävi kuvaamassa eräs herra ja päädyttiin sitten Facebookiin yliopiston sivuille. Kierros oli aika suppea, mutta saatiin silti paljon tietoa kaupungin historiasta. Täällä on 60 kirkkoa, joista 45 on katolilaisia ja yhdestä piti myös tulla kirkko, kun sitä rakennettiin yli 100 vuotta, mutta pääpiispa ei antanut lupaa, joten jäi sitten pelkäksi kappeliksi.

Residenssin edessä, josta myöhemmin tarkemmin lisää :)

Tällä viikolla oli aika paljon luppoaikaa, kun vasta ensi viikolla alkaa virallisesti lukukausi. Tulen varmasti kaipaamaan taas päiviä, joina voin vaan hengailla, mutta nyt on taas energiaa uusia kokemuksia varten!

Ensimmäisen viikon kuulumisia

Toisena päivänä suunnattiin sitten heti Ikeaan ostamaan perustarvikkeita tänne huoneeseen. Oli pakko ostaa parempi peitto, sillä ekana yönä palelsi sen verran paljon, etten enää halunnut kärsiä. Ikeaan oli tosi helppo päästä vaihtamalla päärautatieasemalla bussiin 25. Kaikkea löytyi suhteellisen edullisesti paitsi pöytälamppu jäi ostamatta, kun ei ollut mtn työkaluja sen kokoamista varten. Täytyy muualta sitten etsiä. Päivä ehti venyä vähän pitkäksi kun vasta puoli kuuden aikaan ehdittiin syödä jotain kunnollista ja sen jälkeen ei sitten jaksanut enää mitään tehdä. 

Torstai olikin sitten ihan kaoottinen. Tavattiin tutor Rathausin edessä klo 10. Löydettiin oikealle pysäkille hyvin, mutta sitten piti kysyä, että mikä niistä taloista se oli. Pääovi oli nimittäin piilossa kulman takana. Siellä täyteltiin pari lappua kaupunkiin ilmottautumista varten ja jouduttiin odottaa tovi, että päästiin virkailijan luokse nimittäin ei oltu tehty ajanvarausta. Virkailija olikin sitten hieman vanhahko mies, joka puhui murretta. Hän jutteli myös ääneen omalle koneelleensa samalla kun täytti meidän tietoja. Saatiin hommat hoidettua ja täytettäväksi jäi vielä Immakulationbescheinigung. Sillä saa sitten kaupungilta 30 e lähtiessä takaisin 99 eurosta. 

Sieltä suunnattiin sitten pankkiin. Minä ja Mari jouduttiin valitettavasti varaamaan ajat vasta seuraavalle päivälle, vaikkei ihan ymmärretty, miksei meitä olisi voitu palvella heti, sillä pankissa ei ollut muita asiakkaita. Korttia ei saisi kuitenkaan heti vaan vasta ensi viikolla ja siihen asti pitäisi pärjäillä käteisellä, mikä latisti shoppailuintoa. Toki voisi Visa Electronilla nostaa automaatista rahaa, mutta siitä pitäisi sitten maksaa jotakin ylimääräistä. Suunnattiin vaan etsimään halpoja ruokapaikkoja ja kauppoja! Täällä ei mitkään kaupat ole sunnuntaisin auki.

Yksi laukku oli kyllä pakko ostaa, kun reppu painoi niin paljon

Mentiin vielä käymään AOKissa hakemassa Krankenversicherung- todistukset, jotka sai helposti  Eurooppalaista sairaanhoitokorttia näyttämällä. Tutor myös mainosti samalla kahden viikon päästä olevaa Shuttle Partya, joka on aika samanlainen tapahtuma kuin Appro. Pääsylippuranneke maksaa 6 euroa ja sitten voi kiertää tietyissä baareissa, joissa on kaikkea tapahtumaa. Aika hyvin oon jo oppinut täällä liikkumaan. Paikkojen nimet ei oo oikein vielä muistissa, mutta 11.4 tutorit järkkää opaskierroksen tärkeimmistä nähtävyyksistä niin eiköhän sen jälkeen muista paremmin.

Perjantaina oli sitten viikon kylmin päivä. Pankissa saatiin viimein tilit avattua ja sinne pitäisi nyt siirtää rahaa vuokraa varten. Sitten suunnattiin Studentenwerkiin Frau Kienastin luokse, joka on kuulemma yliopiston kiltein ihminen. Hän leimasi meijän vuokrasopimukset ja otti meijän tilitiedot vuokran ottoa varten. Käväistiin pikaisesti yliopiston ruokaloissa, jotka näytti aika samalta kuin Suomessakin. Suurin ero on varmaan vaan, että ruoka maksetaan opiskelijakortilla.

Sitten mentiin Marin ja Sallan kanssa ostamaan Prepaid-liittymät, joilla on halvempaa soitella täällä ja Suomeen. Kukaan meistä ei aiemmin sellaista ollut hankkinut niin oli pientä hässäkkää, mutta onneksi oli kiva myyjä, joka hämmästyi suuresti, kun sanoin että Suomessa ei juuri enää kellään ole lankapuhelimia. Sim-kortti piti ite netin kautta aktivoida ja odotella puolituntia, että se toimii. Puheaikaa voi sitten käydä eri paikoissa aina latailemassa.

Ihmeteltiin, miksi yhdessä kaupassa meijän kaikkien laukut piippaili. Hälyhän oli sitten paketoitu Prepaid liittymän muovipakkauksen sisälle. Onneksi kukaan ei reagoinut vai pitäisikö huolestua?

Nyt on muuten viralliset asiat hoidettu paitsi opiskelijakortti pitää vielä hakea. Loppuun vielä lisää kämppä kuvia:

Toivottavasti näitä saisi lainata!

Matkustustunnelmia

Vihdoin Würzburgissa! Tässä on niin paljon ehtinyt jo tapahtua, että hyvä, kun oon edes hetkeksi aikaa ehtinyt istahtaa. Lähdettiin siis minä, Salla ja Mari puoli yhdeksän aikaan tiistaina lentsikalla kohti Frankfurtia. Hieman oli kone myöhässä, kun sen piti käydä pesulla ennen lähtöä, mutta ei pahasti. Juuri kun oltiin Suomessa ehditty kääntää kelloja eteenpäin tunnin verran niin Saksassa piti sitten kääntää tunti takaisin. Perillä seurailtiin vaan viittoja juna-asemalle, joka olikin sitten Terminaali 1 ja me oltiin laskeuduttu Terminaali 2. Onneksi sinne meni ilmainen bussi, jossa moneen kertaan kuulutettiin, että matka kestää n. 8 min. 

Sieltä suunnattiin sitten ostamaan junalippuja perinteisesti virkailijan luokse. Olisi niitä saanut myös automaatista, mutta ehkä sitten ensi kerralla. Muuten meni hyvin, mutta ei sitten saatu paikkalippuja tai ei huomattu sitä heti lipusta. Matkalaukkujen kanssa jouduttiin sitten vähän säveltämään, mutta onneksi matka kesti vain puoltoista tuntia. Saatiin kyllä laskea ja nousta useita liukuportaita ennen kuin löydettiin laiturille. Ulkona oli yllättävän kylmä, mutta Würzburgissa paistoi onneksi aurinko. 

Frankfurtin juna-asemalla

Verena (tuutori) oli meitä asemalla vastassa. Jatkettiin siitä heti matkaa asunnoille bussilla ja ostettiin päiväliput (4,60e), joilla pystyy matkustamaan koko päivän kaikilla julkisilla kulkuneuvoilla. Mä ja Salla asutaan Galgenbergillä aika lähellä toisiamme, mutta eri taloissa, Mari asustelee Hublandissa. Mun kämpillä ei ollut kämppiksiä paikalla, eikä ne oo tulleet vieläkään tänne. Ihan hyvä, että oon rauhassa saanut tutustua tähän "kesäasuntoon", mutta toisaalta en esim. oikein tiiä, mitkä tavarat täällä on yhteisiä...

Opiskelijakylää

Mun talo!

Löytyykö nimi?

Ulko-ovi (vähän tärähti)

Hihii, ei vielä mitään tietoa muuta tietoa kämppiksistä..

Huoneessani oli siis vain sänky(ilman vuodevaatteita, tyynyä, peittoa), yöpöytä, työpöytä, työtuoli, hylly, puulaatikko, verhot, kattolamppu ja vaatekaappi. Suunnattiin siis heti ostamaan yöpymistarvikkeet, jotta pääsin nukkumaan. Käytiin myös lähikaupassa ostamassa jotain aamuksi ja syömässä. Hirveästi tuli uutta tietoa, mutta aluksi keskityin vaan opettelemaan, mitä missäkin on ja miten täällä pääsee liikkumaan. 

Nettin viritykseen sain onneksi vähän apua jo täällä olleilta kavereilta ja sain sen toimimaan seuraavana aamuna. Käytiin Sallan kanssa Hausmeisterin luona viemässä huonetarkastus-kortti, johon piti merkitä, mikäli jotain puuttui / oli rikki. Täältä en kyllä löytäny mitään vikoja ja toivottavasti lähtiessäkään ei minun tarvitse mitään alkaa korjata. Tässä nyt alkuun hiukan kuulumisia! :) Loppuun vielä muutama kuva. Postilaatikkoon oli lipsahtanut ainoastaan yksi väärä kirjain.